Lopetusoireblues

Raapaisin masentuneissa mielialoissa kasaan tällaisen bluesin. En tosin jaksanut yhtä säkeistöä pidemmälle. Hakasuluissa on soinnut, kyseessä on perus 12 tahdin blues, voi soittaa yhtä hyvin myös vaikka E:stä, tai mistä bändi sattuu osaamaan.

Lopetusoireblues

[C]         ei serotoniini sopinut mulle
[C]   enemmän alkoi tehdä mieli mullan alle
[C]   siksi loppui venlafaksiinin syöminen
[C]   ja siitä alkoi pitkät päivät lopetusoireiden
[F]   tää on lopetusoire blues
[F]         ou jea
[C]   nyt soi lopetusoire blues
[C]
[G]     lopetusoireet sähköttää ja
[F]       päässä huippaa yhtenään
[C]         lopetusoireblues
[C(/G)]

---

Kesäkuussa kirjoitin, että masennukseni on käynyt niin pahaksi, että tuntuu etten enää jaksa ja kokeilen siihen lääkitystä. Kävi vähän huonosti. Masennuslääkkeenä kokeilemani venlafaksiini pisti pääni aivan sekaisin, apua ei tullut pätkääkään masennukseen eikä fatiikkiin. Hikoilin niin paljon, että kuntoillessa herkkä ihoni ei enää kestänyt. Vatsa oli vesiripulilla lähes joka toinen päivä. Tuntui että on hiton huono kunto ja väsyi ja hikoili pienemmästäkin. Suuta kuivasi kun kuntoili tai vaikka vaan yritti puhua. Seksihalut ja lopulta mm. orgasminsaamiskyky meni. Ja masenti yhä niin hitosti, pahemmin kuin ennen lääkettä.

Yli kuukauden jaksoin kokeilla ja uskoa. Viime viikon keskiviikkona lopetin sitten venlafaksiinin syönnin. Lopetusoireet, jotka ovat samanlaisia kuin aikoinaan sain SSRI-lääkkeistä, alkoivat perjantaina. Lopetusoireissa on mm. läpi kroppaa kulkevaa sähkön tunnetta, vähän kuin l’Hermitte, mutta tämä aktivoituu mistä vain liikkeestä. Päässä tuntuu usein siltä kuin olisi lentokoneessa, joka osuu ilmakuoppaan, tuntuu ”humpsahtavan” alaspäin. Päässä tuntuu myös sähköä. Sähköt ja humpsahtelut vaikuttavat tasapainoon: kävellessä on hyvä katsoa eteenpäin, että pysyy pystyssä.

Onneksi hikoilu alkaa olla vähentynyt aika lailla normaaliksi ja vatsakin muuttunut vähän vakaammaksi. Lopetusoireet ovat myös alkaneet nyt useana päivänä aina hieman myöhemmin aamupäivällä. Eilen lopetusoirevapaata aikaa oli 3 tuntia sängystä nousun jälkeen ja tänään jo noin 4,5 tuntia. Ehkä tästä selviää. Kunhan ensi viikolle selviän ja jaksan, on silloin aika psykiatrille, jossa mietitään jotain toisenlaista lääkettä tai apua.

Voimia kaikille masennuksen ja masennuslääkkeiden kanssa tappeleville.

Mielck: Satusinfonia

Ernst Mielck (1877-1899) oli suomalainen säveltäjä, joka kuoli vain kaksi päivää ennen 22-vuotissyntymäpäiväänsä. Kirjoitin enemmän Ernst Mielckistä artikkeliin Mielck: Konserttikappale viululle ja orkesterille.

Lokakuussa 1897 esitettiin Mielckin säveltämä sinfonia, opusnumero 4, f-molli. Andersenin sadun ”Jääneito” tiedetään innoittaneen säveltäjää, mistä sinfonia on saanut lisänimen ”Satusinfonia”. Sinfonia sai paljon kiitosta kriitikoilta, ja onhan se erittäin hieno sävellys, kuuntele vaikka itse. Pituus n. 40 minuuttia.

Soittolista YouTubessa
 

Lisää Mielckin musiikkia blogiartikkeleissa Mielck: Konserttikappale viululle ja orkesterille ja Mielck: Konsetttikappale pianolle ja orkesterille.

Mielck: Konserttikappale pianolle ja orkesterille

Konserttikappale pianolle ja orkesterille oli ensimmäinen Ernst Mielckin teos, johon rupesin kiinnittämään huomiota, kun se soi aina välillä Ylen Klassisella. Tein musiikkiin videon suomalaisista maisemakuvista. Pituus n. 25 minuuttia.

Ernst Mielck: Konserttikappale pianolle ja orkesterille, e-molli, Op. 9 (1898).

I. Allegro appassionato (12:10)
II. Largo (7:16)
III. Allegro vivace (5:55)

---

Hyvää juhannusta!

Mielck: Konserttikappale viululle ja orkesterille

Ernst Mielck (1877-1899) oli suomalainen säveltäjä, jonka ura katkesi lyhyeen hänen kuollessaan tuberkuloosiin vain 2 päivää ennen 22-vuotissyntymäpäiväänsä. Ernst sairasti jo pienestä pitäen paljon, vielä seitsenvuotiaana hän puhui vaivalloisesti ja oli muutenkin niin jälkeen jäänyt, ettei normaali koulunkäynti onnistunut. 10-vuotiaana Ernst oli sen verran voimistunut, että hän saattoi aloittaa musiikkiopinnot. Musiikin opinnot edistyivät nopeasti, ja 13-vuotiaana hänet lähetettiin Berliiniin jatkamaan opintojaan.

Lokakuussa vuonna 1897 esitettiin Mielckin säveltämä sinfonia. Konsertista tuli menestys, kriitikot pitivät sinfoniasta, ja Mielck nousi teoksillaan nuorten säveltäjien eturiviin. Andersenin sadun ”Jääneito” tiedetään innoittaneen säveltäjää, mistä sinfonia on saanut lisänimen ”Satusinfonia”. Tarkoitukseni oli liittää tämä sinfonia tähän artikkeliin, mutta videot oli poistettu YouTubesta. 😦

Vuonna 1898 Mielck sävelsi mm. kaksi konserttikappaletta soolosoittimelle ja orkesterille, ensimmäisessä soolosoittimena viulu ja toisessa piano. Liitän artikkeliin näistä ensimmäisen. Video on minun tekemäni ja blogia lukeneet saattavatkin nähdä siinä tuttuja kuvia. Pituus 14:43.

Ernst Mielck: Konserttikappale viululle ja orkesterille, D-duuri, Op. 8 (1898).

Myöhemmin Mielckin musiikki on paljolti unohtunut kansallissäveltäjä Jean Sibeliuksen astuttua parrasvaloihin 1899.

Lisätietoja: Ilkka Oramo: Ernst Mielck

Sibeliuksen viulukonsertto ja Leonidas Kavakos

Kirjoitin maaliskuun alussa Sibeliuksen viulukonsertosta blogiartikkelin, johon liitin viime vuoden Sibelius-viulukilpailun voittajan Nikita Boriso-Glebskyn tulkinnan. Tämä video valitettavasti poistuu tänään YLE Areenasta. Jotain tilalle siis.

Leonidas Kavakos on kreikkalainen viulisti, joka voitti vuonna 1985 Sibelius-viulukilpailun. Hän on myös soittanut ja levyttänyt vuonna 1991 ainoana nykyviulistina Sibeliuksen viulukonserton vuoden 1903 ensimmäisen version. Oheisella videolla Kavakos soittaa Sibeliuksen viulukonserton (lopullinen versio) Sibeliuksen 125-vuotisjuhlakonsertissa vuonna 1990 Sakari Oramon johtaman Radion sinfoniaorkesterin kanssa. Hieno tulkinta ja video.

Jean Sibelius: Jokamies

Kansallisteatterin johtaja Jalmari Lahdensuo tilasi vuonna 1916 Sibeliukselta musiikin Hugo von Hofmannsthalin näytelmään ”Jokamies” (Jedermann). Tässä 16-osaisessa teoksessa Sibelius vaati itseltään samaa kuin elokuvasäveltäjät hieman myöhemmin: näyttämötapahtumien kanssa ajallisesti yhteen sovitettua musiikkia. Sibelius joutui kuitenkin säveltämään ilman filmiä ja vailla tarkkaa tietoa kohtausten kestosta, ainoastaan teatterinjohtajan arvioiden pohjalta. Näytelmän eräässä kohdassa Piru kiusaa Jokamiestä, ja Sibelius joutui usein epätoivon valtaan tässä kohdin teoksen esityksissä: musiikki ja Pirun esilletulo ja vuorosanat eivät aina osuneet yksiin. Piru vieköön! 🙂

Lue lisää teoksen synnystä ja näytelmän juonesta Sibelius.fi-sivustolta, suosittelen lukemaan ennen kuuntelemista tai kuuntelemisen aikana.

Musiikki on tummasävyistä ja kietoi ainakin minut pauloihinsa jo ensimmäisellä kuuntelukerralla – en ollut kuullut teosta aiemmin, ja jouduin kuuntelemaan tämän noin 40 minuutin mittaisen teoksen useaan kertaan saman päivän aikana.

12 espanjalaista tanssia

Enrique Granados (1867-1916) oli espanjalainen pianisti ja säveltäjä. Hän sävelsi pianosarjan ”12 espanjalaista tanssia”, joka julkaistiin vuonna 1890. Granados ja hänen vaimonsa kuolivat ensimmäisen maailmansodan aikana, kun heitä Yhdysvalloista Espanjaan kuljettanutta laivaa torpedoitiin.

12 espanjalaista tanssia koostuu mukavista ja keveistä espanjalaistyylistä kappaleista, ja sopii kuunneltavaksi aina, kun haluaa virittäytyä tunnelmiin espanjalaisen auringon alla. Sopii myös hyvin vappuun, kevääseen ja toki myös lähestyvään kesään. Kuvitteellinen margarita käteen ja kuuntelemaan.

Soittolista YouTubessa

Hyvää vappua!

Mozart: Requiem

Wolfgang Amadeus Mozartin Requiem d-molli, KV 626. Herbert von Karajan, Wiener Singverein ja Wienin filharmonikot, 1986.

Sibeliuksen kolmas

Jean Sibeliuksen kolmas sinfonia, C-duuri op. 52, valmistui vuonna 1907. Tämän kolmiosaisen sinfonian tunnelma on hyvin luonnonläheinen ja melodiat kauniin suomalaisia. Tässä hyvä tulkinta sinfoniasta YouTube-sivuiltani, pituus yhteensä noin 26 minuuttia:

Soittolista YouTubessa
 

---

Kävelin eilen tiistaina toiset 5 kilometriä WWWP5k-kuntoiluhaasteeseen:

WWWP5k walk

Yesterday (Tuesday) I walked another 5 kilometers for the WWWP5k challenge. It was a sunny spring weather here in Finland.

While you are here, you can listen to Finnish composer Jean Sibelius’ 3rd symphony (op. 52, in C major) – very beautiful, pastoral and Finnish.

Sibeliuksen kahdeksas

Jean Sibelius sävelsi valmiiksi seitsemän sinfoniaa ja työskenteli pitkään myös kahdeksannen parissa. Sinfonian luonnosta ei ole löydetty, koska hän tiettävästi poltti käsikirjoituksen.

Voisiko Jean Sibeliuksen 8. sinfonian yhä löytää Suomen luonnosta?
 

Sibeliuksen 8.?