Lopetusoireblues

Raapaisin masentuneissa mielialoissa kasaan tällaisen bluesin. En tosin jaksanut yhtä säkeistöä pidemmälle. Hakasuluissa on soinnut, kyseessä on perus 12 tahdin blues, voi soittaa yhtä hyvin myös vaikka E:stä, tai mistä bändi sattuu osaamaan.

Lopetusoireblues

[C]         ei serotoniini sopinut mulle
[C]   enemmän alkoi tehdä mieli mullan alle
[C]   siksi loppui venlafaksiinin syöminen
[C]   ja siitä alkoi pitkät päivät lopetusoireiden
[F]   tää on lopetusoire blues
[F]         ou jea
[C]   nyt soi lopetusoire blues
[C]
[G]     lopetusoireet sähköttää ja
[F]       päässä huippaa yhtenään
[C]         lopetusoireblues
[C(/G)]


Kesäkuussa kirjoitin, että masennukseni on käynyt niin pahaksi, että tuntuu etten enää jaksa ja kokeilen siihen lääkitystä. Kävi vähän huonosti. Masennuslääkkeenä kokeilemani venlafaksiini pisti pääni aivan sekaisin, apua ei tullut pätkääkään masennukseen eikä fatiikkiin. Hikoilin niin paljon, että kuntoillessa herkkä ihoni ei enää kestänyt. Vatsa oli vesiripulilla lähes joka toinen päivä. Tuntui että on hiton huono kunto ja väsyi ja hikoili pienemmästäkin. Suuta kuivasi kun kuntoili tai vaikka vaan yritti puhua. Seksihalut ja lopulta mm. orgasminsaamiskyky meni. Ja masenti yhä niin hitosti, pahemmin kuin ennen lääkettä.

Yli kuukauden jaksoin kokeilla ja uskoa. Viime viikon keskiviikkona lopetin sitten venlafaksiinin syönnin. Lopetusoireet, jotka ovat samanlaisia kuin aikoinaan sain SSRI-lääkkeistä, alkoivat perjantaina. Lopetusoireissa on mm. läpi kroppaa kulkevaa sähkön tunnetta, vähän kuin l’Hermitte, mutta tämä aktivoituu mistä vain liikkeestä. Päässä tuntuu usein siltä kuin olisi lentokoneessa, joka osuu ilmakuoppaan, tuntuu ”humpsahtavan” alaspäin. Päässä tuntuu myös sähköä. Sähköt ja humpsahtelut vaikuttavat tasapainoon: kävellessä on hyvä katsoa eteenpäin, että pysyy pystyssä.

Onneksi hikoilu alkaa olla vähentynyt aika lailla normaaliksi ja vatsakin muuttunut vähän vakaammaksi. Lopetusoireet ovat myös alkaneet nyt useana päivänä aina hieman myöhemmin aamupäivällä. Eilen lopetusoirevapaata aikaa oli 3 tuntia sängystä nousun jälkeen ja tänään jo noin 4,5 tuntia. Ehkä tästä selviää. Kunhan ensi viikolle selviän ja jaksan, on silloin aika psykiatrille, jossa mietitään jotain toisenlaista lääkettä tai apua.

Voimia kaikille masennuksen ja masennuslääkkeiden kanssa tappeleville.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s